Huokaus. Valokuvakansiot esiin, nyt sukellan nostalgian pyörteisiin.
Friday, August 31, 2007
18
Huokaus. Valokuvakansiot esiin, nyt sukellan nostalgian pyörteisiin.
Wednesday, August 29, 2007
raitapaita
Perheen aikuiset ja teinit kaipailevat yöpuvun housuja. Kokeilin kangasta yhden tyynyliinan verran tehden Lissulle paidan. Tuli oiva ja käytännöllinenkin. Aioin koristella paitaa jotenkin, muttei se oikein sopinutkaan. Parempi näin, ihan yksinkertaisena. Voi kunpa onnistuisin raidoittamaan koko perheen vielä. Pienelle on niin paljon helpompaa ommella kuin isolle.
Ei kaavaa. Raidat osuivat vahingossa kohdilleen (!), takana kauluksessa pieni napilla suljettava halkio. Hihoissa vähän rypytystä (tuli vähän liian väljä kaula-aukko ensin) ja hihansuissa kuminauhaa piilossa. Pienet halkiot sivusaumoissa. Eikä oikeastaan mitään kamalia virheitä matkalla. Jukra.
Tuesday, August 28, 2007
lahja!
Tunnistatteko kankaan? Kyllä! Ellivelli ihana lähetti palasen lintukangasta, jota jäi kietaisumekosta yli. Inspiroiduin heti, käytin joka millin tarkkaan, ja ta-daa! T-paita!
Lissu virnistelee, koska on juuri napannut minulta korvista puuhelmirypäskorvakorut, jotka löytyivät samasta paketista. Aivan mahtavat! Lissun piti näyttää niitä kuvassa, mutta hänestä olikin vitsikkäämpää piilottaa ne nyrkkiin. Paketissa oli kolmaskin kangas, ihana vihertävä puuvillasatiini. Se ilmestynee tänne jossain muodossa joskus.
Huokaus... taidan tulla vanhaksi kun näin melkein liikutun tällaisista yllätyksistä. Ellivelli on ensimmäisiä blogiystäviäni. Miehenikin sanoi olevansa kateelinen, kun availin iloissani pakettia( eikä edes ollut ensimmäinen yllätyspaketti tänä kesänä, minulla on häkellyttävän ihania, anteliaita, huomaavaisi ystäviä). Painokkuutta tähän lisää se tosiseikka, etten itse ole ollenkaan paras ja ihanin postinlähettäjä, tai aktiivisin ystävyyssuhteen ylläpitäjä. Ah, huomaan pöydälläni lojuvan edelleen erään "onnea uuteen kotiin kortin" ja ainakin yhdet kaavat olen luvannut jo ikuisuuksia lähettää. Nyt parannan tapani ja ryhdyn toimeen. Minä tykkään ystävistä, vaikka olenkin usein saamaton nahjus.
Monday, August 27, 2007
sataa
Vinossa alhaalla poika A:n tekemä hieno kynäteline.
Olen ihan poikki. En jaksa kääntää enää kuvaa. Koulutien aloitus vie voimia myös vanhemmilta. Sitäpaitsi, vaikka onkin kivaa että vuodenajat vaihtuvat, niin tänä vuonna en jostain syystä ole lainkaan syysihminen. Yleensä olen, mutta nyt tuntuu vain pimeältä ja kylmältä ja väsyttävältä. Kyllä tämä tästä.
Ai niin, ja nyt harmittaa niin turkasesti että olen onnistunut pesemään kittanoiksi kaikki villapaitani. Pesukoneemme on liipasinherkkä. Säädän vahingossa 60 astetta. Ikävöin sekä sammalenvihreää että lempeänoranssia villapaitaani. Nyyh. Nyyh.
Saturday, August 25, 2007
asioita jotka eivät juurikaan liity yhteen
Asiaan. Kirja on mainio. Ihan kerrassaan. Juhuu!
Huomaan että olen jotenkin pimennossa käsityökirjojen ja ohjelmien suhteen. En ole oikein tajunnut Stömsön olemassaoloa, ja on siis varmasti paljon muutakin mitä olen missannut. Kertokaa mitä kannattaa lukea/katsoa! Olen kotiin muumioitunut onnellinen käpy.
Thursday, August 23, 2007
tunika aikuiselle ja helmikoru
Tein itselleni vaatteen. Vau...
(ai niin, tunika on tehty ystävän ystävän intiantuliaistunikan saumoja seuraillen)
Wednesday, August 22, 2007
aluksi kaksi vasenta
No, onpas tänään vaikea kirjoittaa. Olen tässä jo pyyhkinyt ja uudelleenkirjoittanut aikani ihan yksikertaista viestiä siitä kuinka tein töppöset. Tein töppöset.
Ja kuten otsikko kertoo, ompelin aluksi kaksi vasenta töppöstä. Voi hyvänen aika. Ihan totta. Ompelin kaksi samanjalan töppöstä. Onneksi tajusin että yksinkertainen kappaleiden kääntöoperaatio muuttaa toisen vasemman oikeaksi, vaikka ei se kyllä kuitenkaan ollut ihan niin yksinkertainen operaatio kuin ensin ajattelin.
Kaava on jotakuinkin omasta päästä. Katsoin kuvia ja toisten töppösten kaavoja avuksi.
Monday, August 20, 2007
...ja sen sellaista
Thursday, August 16, 2007
Tuesday, August 14, 2007
kirkassilmä, silkohapsi
Monday, August 13, 2007
en pidä silittämisestä
Ja sitten viettämään viimeistä lomapäivää.
Saturday, August 11, 2007
voi vitsi, mä rokkaan!

(Vähän myöhemmin: ojennan rokkaava tyttöblogisti titteliä "lista asioista" Helille. Kahelille. Hän rokkaa. Ja käyttää japanilaisia tabi-saappaita, varvassaappaat! Ja muutenkin. Linkki löytyy tuosta sivupalkistani.)
No itseasiassa, Liisu rokkaa. Hänellä ei kyllä vielä ole blogia. Huomatkaa rakkain "ukko", eli lepakkomies lempeässä nyrkkiotteessa. Olen tänään joutunut typykän käskystä imettämään kyseisen supersankarin. Aika super.
Liisulla on jalassaan vanhasta lasten t-paidasta tehdyt mainiot pikkarit. Huomatkaa nekin.
"Ekaluokkalainen, kävelee kuin nainen", tämä lällätys oli kolmekymmentä vuotta sitten aivan yhtä käsittämätön kuin nykyäänkin. Mutta hei, näissä verkkareissa(sekoitus ottobren syys 2003 ja syys 2007 verkkarikaavaa) voi ulkovoikkatunnilla kävellä vaikka millä tyylillä, ja silti on cool. "Do the alligator! Do the twist! Do the mashed potatoes!"
Nyt rokkailen keittiöön tekemään hillitöntä iltapalaa, jolla taintuu virkuinkin yksivuotias.
Tuesday, August 07, 2007
willhelm tellin pipo
Monday, August 06, 2007
Sunday, August 05, 2007
jotkut heinäsirkat..
Jotkut heinäsirkat sirittävät niin kovaäänisesti, että sen metelin voisi kuvitella lähtevän jostain hyvin paljon heinäsirkkaa suuremmasta hyönteisestä. Esimerkiksi mäyrän kokoisesta.
Perheessä on lapsi, joka luuli samoin. Ja pelkäsi. Enkä minä tietenkään tajunnut heti, miksi lapsonen kyselee josko heinäsirkat purevat ihmistä. Minä vastaamaan: "no, ei ne yleensä, en oo ikinä kuullut että heinäsirkka olis purrut ihmistä, mutta onhan se mahdollista." Ja lapsi kalpeana siirtyi kulkemaan mahdollisimman kauas tienreunasta.
Olisihan se kamalaa. Mahdollisesti pureva mäyrän kokoinen heinäsirkka.
Asia on selvitetty ja heinäsirkka bongattu. Huojennuksen saattoi tuntea metrin päähän ihan fyysinennä tunemuksena, kun lapsi näki miten mitättömän pieni hyönteinen oikeasti on kyseessä. Huh.
Perheessä on lapsi, joka luuli samoin. Ja pelkäsi. Enkä minä tietenkään tajunnut heti, miksi lapsonen kyselee josko heinäsirkat purevat ihmistä. Minä vastaamaan: "no, ei ne yleensä, en oo ikinä kuullut että heinäsirkka olis purrut ihmistä, mutta onhan se mahdollista." Ja lapsi kalpeana siirtyi kulkemaan mahdollisimman kauas tienreunasta.
Olisihan se kamalaa. Mahdollisesti pureva mäyrän kokoinen heinäsirkka.
Asia on selvitetty ja heinäsirkka bongattu. Huojennuksen saattoi tuntea metrin päähän ihan fyysinennä tunemuksena, kun lapsi näki miten mitättömän pieni hyönteinen oikeasti on kyseessä. Huh.
Friday, August 03, 2007
jopas jotain
Nettiyhteys omalle koneelleni on poikki, ja ompelukonekin meni leikkimispeittoa tikkailessa rikki. Ylpeänä suorastaan voin kuitenkin raportoida etten kärsi minkäänlaisista kauheista vierotusoireista. Normaalia harmitusta ymmärrettävästi ilmenee, mutta se taannoin ompelukoneen rikki mennessä kokemani "raajaani revitään irti"-tyyppinen tunne puuttuu täysin.
Iloitsen! Olen parantunut!
Tässä nyt kestänee aikansa ennenkuin yhteydet pelaavat jälleen eikä ompelukonekaan palaja (Sorrentoon) ennekuin ensi viikolla joskus.
Sillävälin:
-Käymme mahdollisesti uudestaan sienimetsässä lasten kanssa. Ensi yrityksellä saimme jo sieniäkin mukaamme. Ooh, sankarit!
-Suunnittelen, ja tälläkertaa myös toteutan, esikoisen 18-vuotissynttärit loistokkaasti. Hän on niin kiva ihminen, oikeasti erittäin mukava heppu(mikä ei ole ollenkaan vähän sanottu jos oikeasti tarkoittaa sitä), ja lisäksi usean superlatiivin arvoinen, että on ansainnut mahtavan juhlan. Minun pieni natiaiseni muuttuu aikuiseksi. "Niin, minulla on viisi lasta ja yksi aikuinen".
- Suunnittelen ja ehkä toteutan ex libriksiä perheenjäsenille.
- Suunnittelen ja ehkä toteutan leimat perheenjäsenille (Juuri kuulin että piirroksesta voi jossain toteuttaa leimasimen! Kääk! Innostun!).
- Luen lisää. Paaljon paaljon. Ah, kirjat...
- Keksin joululahjoja kaikille. Siis vain keksin ja mietin.
- Tartutan isot lapset laulamaan "two sisters"-nimistä irlantilaista kansanlaulua. Hulvaton kipale. Paha saa siinä palkkansa ja keitetään lyijyssä laulun viimeisessä säkeistössä.
- Makailen riippumatossa.
- Kuvaan lisää maatuskojen jännityksentäyteisiä seikkailuja (kameralla). Hulvattomia veikkoja nuo maatuskat. Saatte nähdä.
- Lähetän tavallista postia.
Juu. No, ainakin makailen riippumatossa.
Iloitsen! Olen parantunut!
Tässä nyt kestänee aikansa ennenkuin yhteydet pelaavat jälleen eikä ompelukonekaan palaja (Sorrentoon) ennekuin ensi viikolla joskus.
Sillävälin:
-Käymme mahdollisesti uudestaan sienimetsässä lasten kanssa. Ensi yrityksellä saimme jo sieniäkin mukaamme. Ooh, sankarit!
-Suunnittelen, ja tälläkertaa myös toteutan, esikoisen 18-vuotissynttärit loistokkaasti. Hän on niin kiva ihminen, oikeasti erittäin mukava heppu(mikä ei ole ollenkaan vähän sanottu jos oikeasti tarkoittaa sitä), ja lisäksi usean superlatiivin arvoinen, että on ansainnut mahtavan juhlan. Minun pieni natiaiseni muuttuu aikuiseksi. "Niin, minulla on viisi lasta ja yksi aikuinen".
- Suunnittelen ja ehkä toteutan ex libriksiä perheenjäsenille.
- Suunnittelen ja ehkä toteutan leimat perheenjäsenille (Juuri kuulin että piirroksesta voi jossain toteuttaa leimasimen! Kääk! Innostun!).
- Luen lisää. Paaljon paaljon. Ah, kirjat...
- Keksin joululahjoja kaikille. Siis vain keksin ja mietin.
- Tartutan isot lapset laulamaan "two sisters"-nimistä irlantilaista kansanlaulua. Hulvaton kipale. Paha saa siinä palkkansa ja keitetään lyijyssä laulun viimeisessä säkeistössä.
- Makailen riippumatossa.
- Kuvaan lisää maatuskojen jännityksentäyteisiä seikkailuja (kameralla). Hulvattomia veikkoja nuo maatuskat. Saatte nähdä.
- Lähetän tavallista postia.
Juu. No, ainakin makailen riippumatossa.
Subscribe to:
Posts (Atom)